RASKAUSVIIKOT 10-14

18.05.2020

Olisi taas uuden raskausviikko postauksen aika, jossa käyn vähän läpi viikko viikolta fiiliksiä ja tuntemuksia raskauden edetessä. Tällä viikolla blogissa tiedossa oikeastaan pelkästään vauva & raskausjuttuja, joten jos aihepiiri kiinnostaa, niin pysy kuulolla.

RV 10: Tältä viikolta ei ole oikeastaan mitään sen kummempaa mainittavaa. Pahoinvointi jatkui ihan yhtä voimakkaana, kuin aiemminkin ja väsymys oli suurta. Jos jotain positiivista niin turvotus vatsanseudulta alkoi laskea ja hetken aikaa olin melkein taas "normaali" mitoissa.

RV 11: Kävin verikokeissa. En muista mitä kaikkea näistä verikokeista katsotaan, mutta ainakin sikiöseuloja varten otettiin verta. Inhoan yli kaiken piikkejä, mutta käynti meni yllättävän nopeasti ja hyvin. Pikkasen meinasi huimata, kun labran penkkiin istuin, mutta hoitaja oli taitava ja nopea työssään. Tällä viikolla sain myös ensimmäistä kertaa vauvan sykkeet kuuluviin dopplerilla ja se oli aivan maagisen ihanaa! Piti heti tallentaa pätkä jumpsutusta puhelimeen ♥

RV 12: Aloin olla jo melko kypsä ainaiseen pahoinvointiin ja ellotukseen. Huomasin ensimmäistä kertaa eräänä aamuna pienen vatsakummun maatessani sängyssä selälläni. Andreas huomasi kummun myös ja voi sitä silitysten ja suukkojen määrää! Jotain siellä äidin masussa selvästi kasvaa. Juhlin 27-vuotis synttäreitäni ja himoitsin tunisialaisen ruuan lisäksi mansikoita. Edellisestä raskaudesta tutuksi tulleet repäisykivut tulivat mukaan kuvioihin.

RV 13: Jeeee vihdoin! Tätä hetkeä olin odottanut jostain syystä erityisen paljon. Uskalsin ensimmäistä kertaa kunnolla rentoutua, kun ensimmäiset 12 viikkoa raskautta tulivat täyteen. Tällä viikolla oli myös kauan odotettu nt-ultra, jota jännitin kovasti. Sain lähteä kiitollisin mielin ultrasta kotiin, kaikki oli meidän pienellä ihmeellä hyvin. Ja vihdoin! Pahoinvointi alkoi viimein kuuden viikon jälkeen helpottaa. Liitoskivut tulivat tilalle, samoin päänsärky. Tunisialaisen ruuan himoitseminen jatkui.

RV 14: Vauvamasu alkoi näkyä himpun verran ja ulkohousut eivät menneet enää kiinni. Jokapäiväinen päänsärky alkoi käymään voimille, mutta se on kuulemma normaalia näillä raskausviikoilla. Nautin kuitenkin kovasti siitä, että pahoinvointi oli hellittänyt. Edelleen kuitenkin tuli päiviä jolloin kaikki oksetti ja teki mieli vaan maata sohvalla. Aika alkoi mennä paljon nopeammin ja aloin katsella enemmän vauvajuttuja netistä ja miettiä tulevia hankintoja. Varasin myös ajan viikolle 17 yksityiseen ultraan.  

Tällä hetkellä mennään viikoilla 15+4 ja tämän viikon torstaina on tuo kyseinen yksityinen ultra. Odotan sitä, kuin kuuta nousevaa. Ja mikä parasta, myös mies pääsee sinne mukaan näkemään ensimmäistä kertaa meidän marraskuisen. Toivomme molemmat, että saataisiin myös sukupuoli silloin selville. Jos niin onnekkaita ollaan, niin se tietää sitä, että gender reveal  on luvassa loppu viikosta! 

Vaikka aluksi tuntui, että raskausviikot matelee hitaasti niin nyt olen ihan puulla päähän lyöty, että raskauden ensimmäinen kolmannes on jo takana päin. Ihanaa! Odottavan aika on pitkä, mutta hyvää kannattaa odottaa (tässä tapauksessa parasta♥).