MEIDÄN VAUVAN NIMI

29.12.2020
Lina Sofie Valentina. Siinä on meidän pikkumimmin nimi. Mutta miten me päädyttiin juuri tähän nimeen, niin nyt kerron sen teille. 
Kun aikoinaan aloin odottaa Andreasta niin mulla oli heti sata ja miljoona erilaista tytön nimeä mielessäni. Pojan nimi oli ihan hirmuisen vaikea keksiä, koska mikään ei ollut tarpeeksi kaunis. Lisäksi haasteen toi se, että nimen piti olla sellainen, joka sopii sekä suomalaisten, että tunisialaisten suuhun. Lopulta Andreaksesta tuli Andreas Idriss; Suomessa häntä kutsutaan etunimellä, kun taas Tunisiassa toisella nimellään. 


Tällä kertaa, kun sain tietää, että vatsassani kasvaa tyttö, ajattelin, että nyt nimen keksiminen olisi helppoa. Olihan mulla aiemminkin ollut monta kaunista ideaa mielessäni, mm. Isla, josta nyt tosin oli tullut kolmen vuoden aikana jo vähän liiankin suosittu. Tehtävä osoittautuikin vaikeaksi. Vaihtoehtoja oli aivan liikaa!  

Mulle oli tärkeää, että nimi ei olisi se kaikista suosituin, vaan mielellään lähipiiristä ei löytyisi muita samannimisiä. Ali taas osoittautui hyvin nirsoksi mun ehdotuksien suhteen. Aina nimi oli joko liian eurooppalainen tai sitten siitä tuli mieleen, mitä ihmeellisimpiä asioita. Esimerkkinä tästä vaikka Lydia; Ali yhdisti nimen heti klamydiaan, siis mitä ihmettä?! Mulle oli noussut yksi nimi ylitse muiden jo ennen raskautta ja koitin kovasti lämmitellä nimeä Alille. Luna. Minusta se oli aivan ihana nimi! Ali ei tyrmännyt ehdotusta heti, mutta mietti, että tunisialaisten suussa nimi saattaisi olla outo. Ehdotus jätettiin hautumaan. Me tykättiin molemmat paljon myös Yasminista ja Kenzasta, mutta lähipiiristä löytyi jo sen nimiset lapset, joten mä en lopulta halunnut niitä. Ali tykkäsi nimestä Zahra, koska mut tunnetaan Tunisiassa nimellä Zohra ja se oli hänestä hauska idea. Vitsailtiin myös, että nimetään vauva Samaraksi, koska me oltiin aikoinaan tavattu toisemme Samara-nimisen hotellin edessä.  Muita ehdotuksia oli:

•Isabel
•Mimosa
•Beya
•Ronya
•Zeyna 

Alin äiti oli vuosia sitten sanonut, että jos meille joskus tulisi tyttövauva niin hänen ehdotus olisi nimetä tyttö Linaksi. Anoppini mielestä nimi oli kaikista ihanin ja hän oli aina unelmoinut kovasti omasta tytöstä ja jos olisi sellaisen saanut, niin olisi tästä tullut Lina. Mä silloin kuitenkin tyrmäsin nimen heti, nyt en oikein tiedä enää edes, että miksi. Alin äidin nimi on Linda ja sillä nimellä häntä on kutsuttu lapsesta asti. Virallisissa papereissa hänen nimensä on kuitenkin Safia. Minusta se oli tosi nätti nimi. Jostain syystä anoppini inhoaa tuota nimeä yli kaiken ja kauhistui, kun kerroin, että minusta olisi ihana nimetä vauva Safiaksi. Se nimi täytyi siis unohtaa. Aloin turhautua nimen päättämisen vaikeuteen. 

 Kesällä tapahtui sitten hieman kurjempia asioita. Saimme muistutuksen elämän rajallisuudesta. Aloin yhtäkkiä kuulla Lina-nimen aivan uudella tavalla. Anoppini on minulle aivan hirmuisen tärkeä ja rakas ihminen, enkä  tiedä ketään yhtä kilttiä ja hyväsydämmistä ihmistä. Aloin pohtia, että Lina on loppujen lopuksi hyvin lähellä omaa suosikkinimeäni Lunaa. Lisäksi minun toinen nimeni on Eveliina, joten tästäkin syystä Lina olisi oiva nimi. Sanoin Alille, että kunnioitetaan hänen äitinsä toivetta ja nimetään vauva Linaksi. Ja kun viimein asia oli päätetty niin se tuntui siltä, että näin sen pitikin mennä alusta asti. Nimi oli täydellinen! 
Toiseksi nimeksi valikoitui Sofie, joka lausutaan "Sofi" hieman tuota i-kirjainta venyttäen. Tämä nimi tulee anopin Safia-nimestä, mutta anoppia kuitenkaan kiusaamatta. Kolmas nimi Valentina oli minun oma "rakkaus"nimeni tälle ihanalle pienelle tytölleni. Halusin nimeen jotakin tyttömäistä ja rakkauteen viittaavaa. Näin oli meidän vauvan nimi valmis.
Tälläinen on meidän neidin nimen tarina. Loppukevennyksenä voin vielä paljastaa, että mikä hänestä olisi tullut jos hän olisikin ollut poika. Silloin olisi hänestä tullut Emir Leon. Enempää lapsia meillä ei kuitenkaan ole suunnitteilla, joten ollaan hyvin onnellisia näistä kahdesta pikkumurusesta.


Hyvää yötä!